Kysymys: Olen miettinyt Isä meidän -rukousta. Ensin siinä sanotaan ”Isä meidän, joka olet taivaissa” ja myöhemmin taivas on yksikkömuodossa, ”tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”. Miksi taivas on ensin monikkomuodossa ja myöhemmin yksikkömuodossa? Onko tähän joku selitys?

Vastaus

Sana taivas mainitaan UT:ssa lähes 300 kertaa ja sanoista noin kolmannes on monikkomuodossa. Olennaista eroa ei näytä olevan sillä käytetäänkö yksikkö- vai monikkomuotoa. Kuten suomessakin, kreikan taivas-sana (uuranos) tarkoittaa sekä ihmissilmin nähtävää taivasta että taivasta Jumalan asuinsijana. Kun Jeesus puhuu taivaan ja maan katoamisesta (Matt. 5:18), niin hän ei tarkoita Jumalan taivasta, vaan kysymys on näkyvän maailmankaikkeuden tuhoutumisesta.

Jeesus näyttää käyttäneen yhtä luontevasti taivaasta sekä yksikkö- että monikkomuotoa tarkoittaessaan taivasta hengellisessä merkityksessä. Ja kun evankelistat kertovat Jeesuksen kasteesta, niin Matt. 3:17 toteaa taivaista kuuluneen äänen ja Luuk. 3:22 kertoo taivaasta kuuluneesta äänestä. Vanhempi käännös käytti Matteuksen tekstissä alkukielen vastaisesti yksikköä. Paavali kertoo 2. Kor. 12:2 kokemuksestaan kolmannesta taivaasta, josta hän käyttää seuraavassa jakeessa ilmaisua paratiisi. Voisiko tästä tehdä sellaisen johtopäätöksen, että taivaassa on erilaisia ”kerrostumia”? Sitä meille ei ole yksityiskohtaisesti paljastettu. Mutta siinä valossa on yhtä luontevaa käyttää taivaasta sekä yksikkö- että monikkomuotoa. Ja mikä taivasten rakenne sitten onkaan, niin joka tapauksessa Jumala hallitsee kaikkia osa-alueita.

Kirkossamme käytetty Isä meidän -rukouksen teksti seuraa taivas-sanoissa (Matt. 6:9 ja 10) monikko- ja yksikkömuodoissa tarkasti alkukieltä. Monissa eri kielten käännöksissä on käytetty molemmissa kohdissa yksikköä.

Kirjoittaja

Hannu Päivänsalo

rovasti