Rock-musiikki

Kysymys: Miten kristityn tulisi suhtautua sekulaariin rock-musiikkiin? En tarkoita nyt mitään "kirkonpolttoheviä" tai avoimen saatanallista musiikkia. On paljon lahjakkaita artisteja, hienoja melodioita ja sanoituksia, jotka koskettavat sielun sopukoita. Toisaalta taas rock-musiikkiin liittyy usein moraalittomuutta ja kapinaa.

Voiko tällaista musiikkia kuunnella ikään kuin "etäältä" ja silti säilyttää kristillisen vakaumuksensa? Vai onko kyse juurikin kaksilla rattailla kulkemisesta ja kahden herran palvelemisesta? Samaa voi kysyä tietysti myös tv-sarjoihin ja elokuviin liittyen. Kysymys on itselleni hankala, koska pidän rock-musiikista ja muustakin maallisesta musiikista. Silti samalla ymmärrän sen, etteivät ne vie ainakaan lähemmäksi Jumalaa. Pahoin pelkään, että ns. kristillinen rock toimi omalla kohdallani porttina sekulaariin rock musiikkiin.

Vastaus

Kristitty elää tämän maailman keskellä, joka on Jumalan luoma. Saamme ottaa maalliset asiat, myös maallisen musiikin, Jumalan luomistyöhön kuuluvina asioina. Luomistyön vuoksi myös maallinen musiikki sanoituksineen voi sisältää paljon hyvää ja vastaanotettavaa, rohkaisevaa ja rakentavaa. Kristillinen rock on mielestäni osoitus siitä, kuinka hieno musiikillinen ilmaisukeino otetaan käyttöön ilmaisemaan parasta sanomaa. Valitettavan paljon on kyllä huonoakin kristillistä rockia, etenkin Amerikasta tulevaa, joka vaikuttaa kaupalliselta tusinatavaralta. Kuitenkin perusasenne kaikkea musiikkia kohtaan voi olla tämä:

”Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan” (1. Tim. 4:4).

Kristitty elää syntiin langenneessa maailmassa ja hänessä itsessäänkin on syntinen liha, joka vastustaa Jumalaa. Sen tähden syntiä löytyy myös musiikista. Sävelet itsessään eivät kykene vastustamaan Jumalaa, mutta sanoitukset, teemat ja musiikkityyleihin liittyvät elämäntavat voivat. Siksi ne täytyy koetella. Myös saarnat täytyy koetella. Niin myös lehtikirjoitukset, ystävien mielipiteet ja omat mielipiteet. Synti ei ole vain ulkopuolellamme, vaan myös meissä. Kaikkea ei pidä niellä, ja Pyhä Henki opettaa meitä hylkäämään huonot asiat ja pitämään kiinni hyvistä, kun kasvamme kristittyinä Jumalan Sanan tuntemisessa.

Meidän ei tarvitse lähteä pois maailmasta, vaan elää sen keskellä, ruokkien itseämme Jumalan sanalla. Eli jos kappaleessa on hyvä kitarariffi, niin voit siitä nauttia. Jos se samalla kertoo maailman kauneudesta, voit sanoa aamen. Jos se sen sijaan julistaa Jumalasta luopumista tai moraalitonta elämäntapaa, voit sen todeta, surren lauluntekijän eksymystä. Mutta älä lähde moraalittomuuteen mukaan. Jos koet, että musiikki vie sinua moraalittomuuteen, niin älä ainakaan toistaiseksi kuuntele sitä musiikkia. Esimerkiksi huumeiden käyttäjien on kuiville päästyään syytä olla kuuntelematta huumemusiikkiaan, jottei mielleyhtymä menneeseen ole liian vahva ja houkutteleva. Voi olla, että vuosien päästä sen musiikin pariin voi taas palata, kun elämä on raiteillaan.

Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä (Room. 12:2). ”Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta.” (1. Tess 5:21.)

Kirjoittaja