Pyhä Henki ja pelastus
Kysymys: Olen pohtinut uskoontuloa ja Pyhää Henkeä. Olen uskonut jo useamman vuoden Jumalan ja Jeesuksen olemassaoloon. En kuitenkaan ole uskonut Raamattuun kokonaan enkä elänyt yksin Jeesukselle ennen viime syksyä, jolloin annoin kaiken Hänelle.
Sainko Pyhän Hengen päättäessäni elää Jeesukselle? Vai onko minulla ollut Pyhä Henki jo aikaisemmin? Koen, että jo ennen tuota päätöstä olen uskonut Jeesukseen ja ollut Jumalan käytössä. Kuitenkin olen ikään kuin elänyt kahta tietä. Olen ymmärtänyt, ettei Pyhä Henki tule ihmiseen vähitellen. Uskoni ja uskonratkaisuni on kuitenkin tapahtunut vähitellen ja tämä tuntuu ristiriitaiselta. Mistä tiedän, milloin olen Pyhän Hengen saanut, ja onko minulla nyt se?
Minua mietityttää myös, milloin minusta on tullut pelastettu. Sekin on Raamatun mukaan kertakaikkinen tapahtuma, mutta oma kokemukseni on, että olen kasvanut uskoon vähitellen. Olen ennen varsinaisen uskonpäätöksen tekemistä kokenut Jumalan läsnäoloa Pyhässä Hengessä. Olenko jo tällöin ollut pelastettu, sillä olen tunnustanut Jeesuksen Herraksi?
Vastaus
Yksi Pyhän Hengen tehtävistä on synnyttää usko, avata siis ihmisen ymmärrys sille, että Jeesus on Herra ja Vapahtaja sekä auttaa luottamaan siihen, että syntien sovitus kuuluu myös minulle, että minäkin saan uskoa, että minunkin syntini on annettu anteeksi Jeesuksen tähden.
Siksi jo se, että olet aiemmin, ennen varsinaista uskonpäätöstä, uskonut Jeesukseen ja ollut Jumalan käytössä, on väistämättä ollut jo Pyhän Hengen työtä sinussa.
Me ihmiset rajaamme joskus tarpeettomasti Jumalan työtä siihen tai tähän. Usko ja uskon syntyminen on osin meille kuitenkin salaisuus. Jo pieni lapsi voi elää yhteydessä Jeesukseen, rukoilla Taivaan Isää ja kirkkain äänin julistaa ”totta kai Jeesus on olemassa!”, vaikkei hän olisi tehnyt minkäänlaista selkeää uskonratkaisua. Samoin saatamme joskus tavata esim. kehitysvammaisen ystävän, joka rohkeasti luottaa Jeesukseen, vaikkei ole ajatellut uskonasioita mitenkään järjellisesti. Silti heissäkin vaikuttaa Pyhä Henki uskon luottamuksen.
Usko Jeesukseen henkilökohtaisesti Herrana ja Vapahtajana on aina Pyhän Hengen työtä. Usko ei synny ihmisen omasta voimasta, ajattelusta tai viisaudesta, se ei ole ”otettavissa”. Siksi olemme kaikki uskon suhteen samalla viivalla, täysin riippuvaisina siitä, että saamme sen lahjana.
Toinen asia sitten on se, missä määrin annamme Pyhälle Hengelle toimintatilaa omassa sydämessä ja elämässä. Ihminen ei pääse syntisestä luonnostaan eroon tämän elämän aikana, ja siksi me kilvoittelemme, teemme siis joka päivä valintoja Jumalan tahdon mukaan tai sen vastaisesti (mikä ei ole aina helppoa erottaa, eikä toteuttaa). Itsekäs ja laiska luontomme saa meidät jäämään kotiin, kun pitäisi lähteä kirkkoon, tai jättämään Raamatun luvun ja rukouksen, kun tulee jotain ns. tärkeämpää. Pyhä Henki haluaisi johdattaa meitä syvempään Jeesuksen tuntemiseen, haluaisi avata meille Raamattua, haluaisi johdattaa meitä myös palvelemaan lähimmäisiämme. Mutta hän ei pakota. Me voimme myös kieltäytyä. Se ei kylläkään ole meille hyväksi, mutta ihminen välillä valitsee sen, mikä ei ole hyvää.
Paavali viittaa tähän päivittäiseen kilvoitukseen 1. Kor. 3:11-15. Meillä on perustus, joka kestää läpi tulenkin, Jeesus Kristus. Siinä on meidän uskomme luja perusta, joka ei horju. Riippumatta siitä, miten elämme ja millaisia valintoja teemme, jos uskomme Jeesukseen Herrana ja Vapahtajana, me pelastumme. Tuota pelastusta ei meiltä kukaan tai mikään riistä (ks. Room. 8: 37-39). Mutta mitä tuolle perustalle rakennamme, miten elämäämme elämme, voi näyttäytyä eri tavoin. Huonoista aineksista huonosti rakennettu elämä ei lopulta ole kestävää. Hyvistä aineksista hyvin rakennettu elämä, siis kun pyrkii etsimään Jumalan tahtoa ja toteuttamaan sitä, tuottaa sellaista satoa, joka kestää myös iankaikkisuuteen asti.
Siis lyhyesti, mitä halusin sanoa. Se, että uskot Jeesukseen, on jo Pyhän Hengen työtä. Se, miten elämääsi muuten elät – jo pelastettuna – on sitä, miten Pyhä Henki haluaa kasvattaa sinua rikkaampaan ja hedelmällisempään elämään yhteydessä elävään Jumalaan. Kun kerroit päätöksestäsi joulukuussa antaa koko elämäsi hänelle, oli se minun ymmärtääkseni sellainen kohta, jossa sinä vastasit myöntävästi Pyhän Hengen kutsuun astua syvemmälle Jumalan tuntemiseen ja hänen varaansa heittäytymiseen. Tällaisia vaiheita elämässä voi tulla myöhemminkin. Kun suhde Jeesukseen muuttuu etäisemmäksi, Pyhä Henki herättelee meitä jossain kohdin uudestaan, kutsuu uudistamaan suhteen Jeesuksen kanssa. Meidän suhteemme Jeesukseen on osin verrattavissa avioliittoon. Avioliitossa mies ja nainen voivat ruuhkavuosina jättää hoitamatta suhdettaan, mutta heidän tarvitsee jossain kohdin ottaa aikaa tutustua toisiinsa uudestaan ja rakentaa keskinäistä suhdettaan, jolloin rakkaussuhteesta tulee taas hyvin merkityksellinen ja antoisa.
Olennaisinta ei siis ole, milloin ja miten usko Jeesukseen on syntynyt, vaan että se on syntynyt – Pyhän Hengen lahjana.
Kirjoittaja
