
Itsetyydytys, haureus ja pelastus
Kysymys: Olen Raamattua lukiessa päätynyt siihen, että seksi kuuluu vain miehen ja naisen välille avio-liittoon eikä esimerkiksi yksin harrastettavaksi. Tällaista haureutta harrastavat eivät ymmärrykseni mukaan peri Jumalan valtakuntaa, koska eivät anna Hengen johtaa elämäänsä. Aloin pohtia, missä vaiheessa olen itse tullut pelastetuksi. Ajattelen, että silloin, kun hyväksyin Jeesuksen pelastajakseni. Uskoni alkuvaiheessa en kuitenkaan ollut päässyt irti lihan himoista ja harrastin esimerkiksi itsetyydytystä.
Vieläkin tämä synti jonkin verran vaikuttaa ja rukoilen, että Herra antaa voimaa pysyä siitä erossa. Onko niin, että tullessani uskoon en ollut vielä Taivaan valtakunnan perijä, sillä harrastin haureutta? Tämä tuntuisi pahalta, että olin uskossa, mutta en kuitenkaan "tarpeeksi hyvä". Vai olinko pelastettu ja matkalla taivaaseen ja elämäni aikana pyhityn niin että pääsen synnistä Jeesukseen uskomalla eroon? Voiko kukaan itsetyydytystä tai muuta syntiä harrastava mutta Jeesukseen uskova olla pelastettu?
Vastaus
Raamatun mukaan Kristuksen oma on koko maanpäällisen elämänsä ajan sekä syntinen että pyhä; syntinen itsessään, mutta pyhä siksi, että kuuluu Jumalalle Jeesuksen sovituskuoleman perusteella ja siksi, että Jeesus asuu hänessä. Pelastus on kokonaan Jumalan lahja ja Jumalan teko. ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.” (Ef. 2:8-9.) Lue myös Rooom. 7:14-25.
Raamatusta en ole löytänyt muuta kohtaa itsetyydytyksestä, jota myös onaniaksi kutsutaan, kuin1. Moos. 38:1-10. Juudan toisen pojan Onanin velvollisuus oli ottaa kuolleen veljensä leskeksi jäänyt vaimo Tamar vaimokseen niin että tämä voisi synnyttää lapsen, jota pidettäisiin kuolleen veljen lapsena. Onan ei halunnut täyttää tätä velvollisuutta vaan ”antoi siemenensä mennä maahan, ettei antaisi jälkeläisiä veljelleen”. Raamatussa sanotaan: ”Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla”. Tämäkään kohta ei siis varsinaisesti puhu itsetyydytyksestä.
Jumalan kymmenen käskyn (2. Moos. 20) laissa ja muuallakin Raamatussa haureudella tarkoitetaan yleensä luvattomia seksisuhteita (=muu kuin aviosuhde) kahden ihmisen välillä. Haureudeksi sanotaan myös epäjumalanpalvelusta. Laajasti ymmärrettynä se tarkoittaa, että jokin muu tulee Jumalan tilalle.
Jumala on antanut seksin lahjan miehelle ja naiselle suvun jatkamista varten ja jotta he liiton suojassa voisivat rikastuttaa ja lujittaa aviosuhdettaan. Avioliiton ulkopuolinen suhde rikkoo kummankin osapuolen joko voimassa olevaa tai tulevaa aviopuolisoa vastaan sekä jossakin vaiheessa asianomaisia itseään.
Jos ja kun lankeamme, on hyvä muistaa, että Jumala ei hylkää meitä. Hänen Sanansa vakuuttaa: ”Meidän ylipappimme (Jeesus, Jumalan Poika) jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.” (Hepr. 4:15-16)