Leipurin ja juomanlaskijan erilaiset kohtalot Joosefin aikana

Kysymys: Miksi leipuri hirtettiin ja juomanlaskija pääsi virkaansa (Joosefin aikana Egyptissä)?

Vastaus

Kyseinen episodi (1. Moos. 40:1–23) tapahtui Joosefin värikkään ja mielenkiintoisen elämänhistorian varrella. Joosef näki erikoisia enneunia ja osasi myös Jumalalta saatuna lahjana selittää muiden näkemiä unia.

Miksi Joosefin vankitovereina olleista toiselle faraon hovin tärkeälle virkamiehelle (voisi sanoa ministerille) kävi hyvin, toiselle samanarvoiselle taas huonosti? Raamattu ei anna suoraa vastausta, toteaa vain tuloksen eli Joosefin unenselityksen toteutumisen.

Samantapainen kysymys herää jo Raamatun alkulehdillä, kun Jumala hyväksyy lammaspaimen Abelin karitsauhrin, mutta ei hänen veljensä Kainin maan sadosta koottua uhria (1. Moos. 4:3–16). On ajateltu, että Abelin uhri sisälsi jo ennakoivasti sen periaatteen, että ilman verenvuodatusta ei tapahdu sovitusta. Voisi varovaisesti päätellä, että kun faraon juomanlaskija oli tekemisissä viinin kanssa, joka puolestaan viittaa Jeesuksen veren sovittavaan merkitykseen, sillä oli tekemistä miehen vapauttamisen kanssa.

Raamattu ei tässä selitä kuitenkaan suoraan miesten erilaista kohtaloa. Siksi se on lopulta paras jättää Jumalan kaikkivaltiuden ja -tietävyyden piiriin. Uudessa testamentissa Jeesus kertoo, miten hänen takaisin tullessaan toinen otetaan, toinen jätetään (Matt. 24:40–42). Jumala yksin näkee ihmisen sydämen tilan. Hän ei tee virheitä, vaan on oikeudenmukainen ja armollinen.

Kirjoittaja