Kysymys: Jos joku saa profetian, kuuluisiko se kertoa sille ihmiselle, josta sen on saanut? Odottaako profetian saanut, että se toteutuu, ennen kuin kertoo siitä, vai pitäisikö se kertoa heti sen saatuaan?

Vastaus

Profetoiminen on paljon laajempi asia kuin vain joku sanoma joskus jollekulle. Kyse on sellaisesta Jumalan sanan julistamisesta, joka tapahtuu rakennukseksi, kehotukseksi ja lohdutukseksi (1. Kor. 14:3).

Mutta kysyjä tarkoittaa sellaista erityistapausta, jossa joku kokee saaneensa Jumalalta sanoman ja johon ilmeisesti liittyy jotain tulevaisuuteen suuntautuvaa ennustusta. Tällaisen suhteen on ensiksi huomioitava, että profetia voi olla joko Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyt ajatus tai sitten ihmisen mielikuvituksen tuotetta, jonka asianomainen tulkitsee profetiaksi. Molemmissa tapauksissa lienee syytä varovaisuuteen sen sanomisessa, sillä sanoman saanut ei kykene yleensä itse arvioimaan, onko se Jumalasta vai ei. Siitä voi siis keskustella jonkun toisen kristityn kanssa ja antaa se näin arvioitavaksi (1. Kor. 14:29).

Toteutuminen tai toteutumatta jääminen ei aina ole varma merkki sanoman oikeutuksesta, mutta jos mitään sen suuntaista ei tapahdu, niin on todennäköistä, että Pyhä Henki ei mitään sanomaa ollut antanutkaan. Profetian lahjaa on siis käytettävä siten, että suostuu asettamaan sen toisten arvioitavaksi. Jos kaikki ei mene kohdalleen, kristitty voi silti olla ihan oikeassa uskossa, mutta ei vain osannut erottaa Jumalan ääntä omista ajatuksistaan.

Kirjoittaja

Eero Junkkaala

TT, raamattukouluttaja, arkeologi