Kristityn suhde psykoterapiaan?

Kysymys: Mikä on raamatun kanta siihen, voiko kristitty opiskella esim. psykoterapeutiksi ja käyttää itsekin ja ohjata toisia käyttämään psykoterapiapalveluja? Esim., jos on kyse jännittämisestä, esitelmän tms esiintymisen pelosta. Voiko siihen käyttää terapiaa vai eikö riitä Raamatun sana ja mielen uudistaminen sen mukaan.

Vastaus

Raamatullisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kokonaisuus, jossa on mukana ruumis, sielu ja henki. Nämä eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan kertovat siitä, millaisia me olemme.

Joskus vaivana on tulehdus ruumiissa, joskus masennus, joskus synnin paatumus. Kaikki nämä vaivat vaikuttavat kyllä koko ihmiseen, mutta vaivoja hoidetaan eri tavoin, jotta koko ihminen voisi paremmin. Siksi lääkäri hoitaa murtunutta kättä, psykologi psyyken vaurioita ja pappi syntisairautta. On hyvä erottaa nämä asiat toisistaan ja ymmärtää, että Jumala tahtoo auttaa ihmistä kaikkien näiden auttajien välityksellä. Siksi pappi ei anna terapiaa, vaan koettaa eheyttää jumalasuhdetta, ja psykologi koettaa auttaa ihmistä ymmärtää, miten hän voi löytää esim. itselleen sopivan ammatin tai käydä läpi vaikeita lapsuuden vaiheita.

Mielen uudistuminen ei siis ole vastaus kaikkiin ihmisenä olemisen ongelmiin. Siksi kristittyjä psykoterapeuttejakin tarvitaan. He osaavat ehkä muita paremmin myös nähdä, milloin on kysymys synninhaavoista ja milloin muista traumoista.

Kirjoittaja