Kysymys: Isä meidän -rukouksessa pyydetään, että älä saata meitä kiusaukseen ja päästä meidät pahasta. Miten nämä kohdat pitäisi ymmärtää?

Vastaus

Lähtökohtana on syytä painottaa, ettei Jumala kiusaa ketään (Jaak. 1:13). Toisaalta Uuden testamentin käyttämä ja myös Isä meidän -rukouksessa oleva kiusaus-sana tarkoittaa myös koettelemusta. Ja koettelemuksia Jumala voi joskus sallia ja järjestääkin elämäämme omaksi parhaaksemme (1. Moos. 22:1).

Isä meidän -rukouksessa kysymys on selvästi kiusauksista ja tärkeän huomion avaa tuon sanan (”kiusaukseen”) yhteydessä käytetty kreikan kielen prepositio.  Ilmaisuun liittyy nimittäin ajatus jonkin käsiin tai valtaan joutumisesta. Tästä näkökulmasta katsottuna rukous sisältää pyynnön, että vaikka joutuisimmekin kiusausten kohteeksi, niin Jumala ei kuitenkaan jättäisi meitä niiden valtaan.

Jo monet vanhan kirkon opettajat korostivat sitä, että tässä rukouksessa pyydetään enemmän kiusausten voittamista kuin niiden välttämistä. Luther ajatteli samoin: ”Me emme voi välttyä joutumasta hyökkäysten kohteeksi, mutta me rukoilemme, ettemme lankeaisi ja menehtyisi kiusauksiin.”

Tämän rukouksen voidaan nähdä sisältävän myös pyynnön, että Jumala varjelisi meitä leikkimästä kiusauksilla ja pitäisi meidät poissa sellaisista tilanteista, joissa olemme erityisen alttiita itse Kiusaajan saamalle otteelle meistä.

Rukous ”päästä meidät pahasta” liittyy läheisesti edelliseen. Sana ”paha” tässä voi tarkoittaa sekä pahuutta yleensä että persoonallista pahaa, Paholaista. Rukoilemme, että saisimme viisautta ymmärtää Paholaisen juonittelua ja voimaa vastustaa häntä.

Katekismuksessaan Luther tulkitsee tämän rukouksen hyvin laaja-alaiseksi. Pyydämme taivaallista Isää vapauttamaan meidät kaikesta pahasta, koskettaa se sitten ruumistamme, sieluamme, omaisuuttamme tai kunniaamme. Hän sisällyttää tähän rukoukseen jopa pyynnön päästä kerran tästä murheen laaksosta Jumalan luo taivaaseen.

Kirjoittaja

Hannu Päivänsalo

rovasti