Määrääkö Jumala luotujansa helvettiin ennalta?
Kysymys: Kysymys: Roomalaiskirjeessä 9:13 sanotaan näin:
"Onhan kirjoitettu: ´Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.´ 14 Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. 15 Hän sanoo Moosekselle: ´Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.´ 16 Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. 17 Kirjoituksissa sanotaan faraolle: ´Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa´ 18 Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo."
Mitä voin tehdä, jos tiedän olevani Esau?
Kristityt aina sanovat, että Jumala rakastaa kaikkia ja pelastus on tarkoitettu kaikille, jotka uskovat. Usko kuitenkin on lahja ja tätä uskon lahjaa Jumala ei näytä kovin monelle lahjoittavan. Miksi Jumala luo ihmisen, mutta ei sitten lahjoitakaan uskoa? Sitten hän vielä paaduttaa meidät ja heittää kadotukseen?
"Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon."
Kristinuskossa on siis kyse kutsujan tahdosta ei meidän teoista (eikä tahdosta). Miksi edes siis yrittäisin evankelioida? Jumalahan on ennaltamäärännyt seuraajansa.
Haluaisin niin uskoa Jeesukseen ja luottaa Jumalaan. Mutta mitä enemmän raamattua tutkin, sitä ristiriitaisempi sen sanoma on.
Voiko ihminen muka muuttaa Jumalan vihan rakkaudeksi? Enhän selvästikään voi pelastua, jos Jumala ei ole kutsunut minua! Haluanko edes olla kutsuttu, jos Jumala on niin epäoikeudenmukainen, että ei olekaan kutsunut kaikkia. Minun ja Paavalin oikeudenmukaisuuskäsityksissä on näköjään eroavaisuuksia. Mielestäni koko kristinuskon sanoman ydin katoaa, jos pelastusta ei ole tarjolla kaikille. Jumalan luonteesta katoaa rakkaus, hyvyys, oikeudenmukaisuus, laupeus ja kauneus.
Millainen Jumala ennaltamäärää luotujansa helvettiin?
"Onhan kirjoitettu: ´Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.´ 14 Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. 15 Hän sanoo Moosekselle: ´Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.´ 16 Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. 17 Kirjoituksissa sanotaan faraolle: ´Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa´ 18 Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo."
Mitä voin tehdä, jos tiedän olevani Esau?
Kristityt aina sanovat, että Jumala rakastaa kaikkia ja pelastus on tarkoitettu kaikille, jotka uskovat. Usko kuitenkin on lahja ja tätä uskon lahjaa Jumala ei näytä kovin monelle lahjoittavan. Miksi Jumala luo ihmisen, mutta ei sitten lahjoitakaan uskoa? Sitten hän vielä paaduttaa meidät ja heittää kadotukseen?
"Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon."
Kristinuskossa on siis kyse kutsujan tahdosta ei meidän teoista (eikä tahdosta). Miksi edes siis yrittäisin evankelioida? Jumalahan on ennaltamäärännyt seuraajansa.
Haluaisin niin uskoa Jeesukseen ja luottaa Jumalaan. Mutta mitä enemmän raamattua tutkin, sitä ristiriitaisempi sen sanoma on.
Voiko ihminen muka muuttaa Jumalan vihan rakkaudeksi? Enhän selvästikään voi pelastua, jos Jumala ei ole kutsunut minua! Haluanko edes olla kutsuttu, jos Jumala on niin epäoikeudenmukainen, että ei olekaan kutsunut kaikkia. Minun ja Paavalin oikeudenmukaisuuskäsityksissä on näköjään eroavaisuuksia. Mielestäni koko kristinuskon sanoman ydin katoaa, jos pelastusta ei ole tarjolla kaikille. Jumalan luonteesta katoaa rakkaus, hyvyys, oikeudenmukaisuus, laupeus ja kauneus.
Millainen Jumala ennaltamäärää luotujansa helvettiin?