Kysymyksiä lapsikasteesta
Kysymys: Minua kiinnostaisi tietää, mitkä raamatunkohdat tukevat lapsikastetta ja miten luterilainen kirkko on alun perin päätynyt lapsikasteeseen.
Vastaus
Mistään raamatunkohdasta ei löydy ilmausta lapsikaste, mutta ei myöskään sanaa aikuiskaste. Toisen sanoen tämä asia ei ole Raamatun lehdillä sillä tavalla keskeinen tai jännitteinen kuin mitä siitä on tullut ns. baptistisen kastetulkinnan saatua tilaa osassa kristikuntaa uskonpuhdistusajan eli 1500-luvun jälkeen.
Uudessa testamentissa puhutaan erilaisista kasteista aika paljon, ja onhan siellä Jeesuksen nimenomainen käsky kastaa (Matt. 28:18–20, Mark. 16:16). Painopiste UT:n kastekohdissa on yleensä siinä, mitä kaste merkitsee, mitä se antaa. Jeesus asetti kristillisen kasteen ylösnousemisensa jälkeen, ja sen hengellinen sisältö on kastettavan liittämistä Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen (Room. 6:2–11, Kol. 2:12). Kastettava saa, Jeesuksen sovitustyön ansiosta ja Pyhän Hengen lahjana, osallisuuden syntien anteeksiantamukseen (Ap. t. 2:38, 22:16, Hepr. 10:22). Kastetut muodostavat kristillisen seurakunnan.
Entä kaste ja usko? Pelastuksen edellytyshän on monen raamatunkohdan mukaan usko. Voiko jo sylilapsi omistaa tuon yllä mainitun suuren lahjan? Vanhakirkollisen eli katolisen ja ortodoksisen ja sittemmin myös luterilaisen käsityksen mukaan kyllä voi. UT:n mukaan alusta alkaen kasteelle tultiin perhekunnittain (1. Kor. 1:16, Ap. t. 11:14, 16:15,33, 18:8). Lasten kohdalla kysyttiin ja kysytään vanhempien ja muiden läheisten uskoa sekä lupausta kasvattaa ja opettaa kastettu lahjan hyödyntämiseen.
Jeesus torjui ajatuksen, etteivät lapset voi vastaanottaa Jumalan valtakuntaa (Matt. 19:13–15). Päinvastoin, heidät on vietävä Jeesuksen, valtakunnan Herran luokse. Pienten ei tarvitse kasvaa aikuisiksi voidakseen vastaanottaa Jumalan valtakunnan, vaan aikuisten on tultava pieniksi. Lapset ovat kuuluneet seurakuntaan varhaiskirkon ajoista asti, ja heidät on monien kirkkoisiltä säilyneiden tekstien mukaan nimenomaan kasteessa siihen liitetty (Polykarpos, Origenes, Cyprianus, Tertullianus). Lähetyskentillä, joissa evankeliumi kuullaan ensi kerran, kastetaan luonnollisesti niin aikuisia kuin lapsia.
Ilmaus perhekunta (kreikan oikos) liittyy Raamatussa myös juutalaisen poikalapsen ympärileikkauksen rituaalikieleen. Kaste voidaan hyvin perustein nähdä ympärileikkauksen merkin täyttymykseksi (Kol. 3:11, Room. 2:28–29, Ef. 2:11). Täyttymys on kuitenkin enemmän kuin esikuva: pelastus on tarjolla kaikille.
Baptistisessa kastekäsityksessä, joka on monen ns. vapaan suunnan omaksuma, kaste ymmärretään uskoon tulleen tunnustustoimeksi. Henkilökohtaista ja omin sanoin ilmaistua uskoa pidetään kasteen välttämättömänä ehtona, ja siksi kaste toimitetaan niissä myöhemmin. Olisi hyvä, jos kastetulkinnoista ei tehtäisi uskovien keskinäistä kunnioitusta rikkovia muureja. Heprealaiskirjeen mukaan kiistely kasteista kuuluu opin alkeisiin, joista tulisi kasvaa laajempaan ymmärrykseen (Hepr. 6:2).
Kirjoittaja
