Kysymys: Minulla on vuoden 1992 raamatunkäännös. Ihmisen luomisesta lukiessani huomasin, että Jumala muovasi Aadamin maan tomusta ennen pensaita ja ruohoa (1. Moos. 2:5–9). Hän istutti puutarhan Eedeniin, jonne asetti ihmisen, jonka oli tehnyt. Koska ihmisen ei ole hyvä olla yksin, Jumala muovasi maasta villieläimet ja taivaan linnut ja vei ne Aadamin nimettäväksi. Tämän jälkeen Jumala teki naisen Aadamin kylkiluusta (2:18–22). Koska maa ja taivas kasveineen luotiin kolmantena päivänä, niin herää kysymys, oliko Aadam 4–5. luomispäivinä yksin Eedenissä, koska loput eläimet ja ihmiset luotiin 6. päivänä (1:24–27)?
Kysyjä on lukenut Raamattua tarkkaan, niin kuin pitääkin. Kahta ensimmäistä Mooseksen kirjan lukua vertailtaessa syntyy muitakin ongelmia kuin edellä mainitut. Aadamhan ei voinut olla 4.–5. luomispäivänä yksin, kun hänet luotiin vasta kuudentena päivänä (1. Moos. 1:26).
Ratkaisu tähän visaiseen ongelmavyyhtiin on, että meillä on Raamatun alussa kaksi luomiskertomusta. Ensimmäinen seitsenpäiväinen kertomus on 1. Moos. 1:1–2:3. Sen jälkeen kertomus ikään kuin alkaa uudelleen alusta. Tässä toisessa luomiskertomuksessa (1. Moos. 2:4–25) näyttäisi tapahtumien järjestys olevan eri kuin edellisessä ja kaikki tuntuu tapahtuvan yhtenä päivänä.
Niinpä meidän on pääteltävä, että kumpikaan kertomus ei pyri tarjoamaan tarkkaa järjestystä tapahtumien kulusta, vaan molemmilla on jokin muu sanoma. Ensimmäinen kuvaa etenevää tapahtumien sarjaa, jonka huipennuksena luodaan ihminen. Toisen keskipisteenä on ihminen alusta alkaen.
Jos jotakuta hämmentää ajatus kahdesta luomiskertomuksesta, niin on hyvä muistaa, että onhan meillä Uudessa testamentissa neljä evankeliumiakin eikä niissäkään kaikissa ole aivan sama tapahtumajärjestys. Luomiskertomusten sanoma on kuitenkin selvä. Tiedämme, että maailmallamme on alku (ja loppu) ja että meidän Jumalamme on maailmankaikkeuden luoja.
