Kysymys: Minua askarruttavat Uudessa testamentissa mainitut siveettömyys ja irstaus, mitä nämä käytännössä tarkoittavat? Voiko myös aviopuolisoiden keskinäisessä kanssakäymisessä olla jotain siveetöntä?

Vastaus

Siveettömyyteen ja irstauteen viitataan useissa Uuden testamentin kohdissa. Galatalaiskirjeessä (5:19) ne mainitaan samassa jakeessa (syntisen) lihan aikaansaannoksina. Tässä yhteydessä ne tarkoittavat avioliiton ulkopuolella toteutuvaa ja usein myös avioliiton rikkovaa seksuaalisuuden toteuttamista. Alkukielessä siveettömyydeksi käännetty sana on porneia, josta tulee sana porno. Edellinen raamatunkäännös on kääntänyt ilmaisun haureudeksi.

Sana irstaus, kreikan aselgeia, on erittäin voimakas ilmaus, joka viittaa sellaiseen hillittömyyteen ja häpeilemättömyyteen, jossa ihminen ei tunne mitään estoja synnissä elämisessä.

Myös Jeesus käyttää näitä molempia ja monia muitakin ilmaisuja samassa yhteydessä korostaessaan sitä, miten väärät ilmenemismuodot ja teot lähtevät ihmisen sisältä, sydämestä (Mark. 7:21–23).

Mitä tulee aviopuolisoiden keskinäiseen kanssakäymiseen, niin tässä yhteydessä voi viitata vielä Tituksen kirjeeseen (2:1–5), jossa Paavali kirjoittaa siveyden vaalimisesta myös avioliitossa. Ohje kohdistuu nimenomaan nuorille perheenäideille, mutta samaa siveä-sanaa, kreikan soofroon, hän käyttää myös vanhoille miehille annetun kehotuksen yhteydessä. (Jälkimmäisen kohdan uuden käännöksen suomennoksessa tämä ei tosin näy). Tarkkaan ottaen tuo sana soofroon on muodostunut kahdesta sanasta, ilmaisuista soos, terve, ja freen, mieli. On siis kysymys terveestä mielestä, ymmärtäväisyydestä, myös maltillisuudesta ja itsensä hillitsemisestä, joka on jyrkkä vastakohta edellä esillä olleelle hillittömyydelle. Tästä näkökulmasta katsottuna siveys kuuluu myös aviopuolisoiden keskinäiseen kanssakäymiseen.

Kirjoittaja

Hannu Päivänsalo

rovasti