Kysymys: Kun ihminen on kuollut eikä enää voi pyytää häneltä anteeksi omia vääriä sanojaan ja tekojaan, voiko ne uskoa anteeksiannetuiksi? Ellei muuten, niin Jeesuksen sovitustyön kautta? Mutta jos vaikka olisi näin, niin miksi syyllisyys ei vain ota laantuakseen? Miten saa vapautuksen, kun omatunto, sydän, mieli, koko ihminen on kärsimyksessä syyllisyytensä tähden?

Vastaus

Saamme varmasti luottaa Raamatun lupauksiin syntien anteeksiannosta, esimerkiksi kohtaan 1. Joh. 1:9: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” Lupaus koskee myös niitä tekoja, joita olemme tehneet jo poisnukkuneita lähimmäisiämme kohtaan. Meidän onkin syytä antaa tässä mainitulle Jumalan lupaukselle täysi arvo ja antaa anteeksi myös itsellemme, silloin kun sisimpämme meitä edelleen syyttää.

Joskus syyllisyyden tunteeseemme voi liittyä jotain, jossa omatuntomme ääni on vääristynyt. Näin voi olla esimerkiksi kärsiessämme voimakkaasta häpeästä. Silloin meidän on hyvä hakeutua taidollisen sielunhoitajan tai mahdollisesti terapeutin luokse, jonka kautta saamme apua tuohonkin tilanteeseemme.

Kirjoittaja

Kari Valkonen

evankelista ja kouluttaja