Kysymys: Olen kastettu lapsena, kuulun ev.lut. seurakuntaan. Olen siis jo kasteessa omistanut kaiken syntien anteeksiannon, Jumalan lapseksi ottamisen, uudestisyntymisen, Pyhän Hengen. Eli olen jo lahjana saanut kasteessa kaiken. Voinko sanoa nyt, että olen uskossa ja pelastettu. Mitä muuta vielä ns. oikeaan uskoon tarvitaan. Onko usko siis tämän uskomista, että sain kaiken omistaa kasteessa lahjana? Mutta näinhän on kristityssä maassa Suomessa, että on lapsena kastettu. Ovatko kaikki kastetut siis uskossa ja pelastettuja? Vai onko pelastettujen ja uskossa olevien ero verrattuna ei-pelastettuihin ja ei-uskoviin siinä, että toinen ryhmä uskoo tämän ja ottaa lahjan vastaan ja toinen ryhmä ei ota lahjaa vastaan? Mutta toisaalta kastehan on Jumalan teko, se on lahja, vai vieläkö siihen tarvitaan ihmisen uskominen.

Miksi tämä usko on niin vaikea tajuta ja miksi sitä ei voi selittää niin että kaikki sen ymmärtävät? Minusta tuntuu, että uskosta puhutaan niin monisanaisesti ja moniopillisesti, että perimmäinen tärkein kohta jää tästä aina selittämättä yksinkertaisesti ja siksi se sitten jää useimmilta ihmisiltä hämärän peittoon. Kuka kertoisi asian yksinkertaisesti? Mitä on usko ja kuka voi sanoa olevansa uskossa ja miten uskon tulee näkyä elämässä vai tarvitseeko sen näkyä, kun kasteessa on kaikki lahjat annettu? Jään odottamaan vastausta, jotta minullekin nämä asiat selkenevät ja muillekin kyselijöille olisi vastauksesta suurta apua.

Vastaus

Kysyt, onko usko tämän uskomista, että sait omistaa kaiken lahjana kasteessa. Vastaan: on. Kun kysyt, ovatko kaikki kastetut uskossa ja pelastettuja, vastaukseni on: eivät ole. Asia on, kuten itsekin seuraavaksi sanot: toiset uskovat tämän ja toiset eivät.

Usko ei ole mikään suoritus eikä saavutus, se on vastaanotettu Jumalan lahja. Oikeassa uskossa tärkeintä on uskon kohde, ei uskon määrä. Usko Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä on oikeaa uskoa. Muuan luterilainen uskon määritelmä on, että olemme samalla kertaa vanhurskaita ja syntisiä. Se tarkoittaa, että itsessämme olemme mahdottomia ja kelvottomia, mutta Jeesuksen tähden Jumalalle kelpaavia. Tämä lahja on annettu kasteessa, ja jos et tietoisesti ole lähtenyt kulkemaan muille teille, saat uskoa olevasi Jumalan lapsi.

Uskoa tulee hoitaa niillä välineillä, jotka Jumala on sitä varten antanut. Ne ovat Raamattu, rukous, ehtoollinen ja yhteys toisten kristittyjen kanssa. Näiden harjoittamisella ei mitata uskon määrää, mutta ne auttavat pysymään siinä luottamuksessa, että kuljen oikeaa tietä. Ne vakuuttavat heikolle uskolleni yhä uudelleen, että saan tällaisena uskoa aina kaikki syntini anteeksiannetuiksi ja itseni Jumalalle kelpaavaksi.

Kirjoittaja

Eero Junkkaala

TT, raamattukouluttaja, arkeologi