Kysy Raamatusta

Taivaassa vai taivaissa?

Kysymys: Miksi sana taivaissa mainitaan Isä meidän -rukouksen alussa monikossa ja lopussa yksikössä? ”Isä meidän, joka olet taivaissa..." ja lopussa yksikössä ”...tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”. Onko niissä jokin olennainen ero?

Vastaus

Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.

Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös sanan käyttöä Uuden testamentin puolella.

Toisaalta jo juutalaisuudessa on puhuttu myös useista taivaista. Uudessa testamentissakin huomiota herättävät esim. Paavalin maininta kokemuksestaan, jossa hänet oli temmattu kolmanteen taivaaseen (2. Kor. 12:1–4). Heprealaiskirje puolestaan kuvaa Jeesuksen kulkeneen läpi taivaiden (Hepr. 4:14) ja Paavali kertoo hänen nousseen kaikkia taivaita ylemmäs (Ef. 4:10).

Kysymyksiä on herättänyt myös Jeesuksen lupaus ristin ryövärille saada olla vielä samana päivänä Jeesuksen kanssa paratiisissa (Luuk. 23:43). Tässä yhteydessä on pohdittu mm. sitä, tarkoittaako sana ”paratiisi” jotakin osaa taivaan laajasta ulottuvuudesta vai pelastuneiden väliaikaista tilaa matkalla perille.

Kaiken kaikkiaan kysymys taivaasta näyttää kuuluvan niihin asioihin, joista Jumalamme ei ole katsonut tarpeelliseksi antaa meille täydellistä kuvausta. Sen voimme kuitenkin päätellä, ettei luterilaisille ole varattu eri taivasta kuin vaikkapa vapaiden suuntien kristityille. Jeesus puhuu vain yhdestä (joskin monta huonetta käsittävästä) Isänsä kodista, jonne hän on mennyt valmistamaan omillensa asuinsijan (Joh. 14:2).

Kirjoittaja

Hannu Päivänsalo

rovasti
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pelastuiko koko Israel Jeesuksen tullessa?

Kysymys: Kysymys koskien jaetta Matt. 1:21. Siinä sanotaan: "Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."

Onko jae ymmärrettävä niin, että kaikki Israelin kansaan kuuluvat/kuuluneet (kautta aikain) pelastuvat? Entä, jos tätä vertaa Room. 9:27:een? Mietin vaan, että jos vastaus kysymykseen on myönteinen, niin mikä on lähetystyön merkitys juutalaisten keskuudessa?

Miten pitää suhtautua Raamatussa naisille annettuihin kauneudenhoito-ohjeisiin?

Kysymys: Haluaisin kysyä Raamatussa annetuista ohjeista naisten kauneudenhoitoon liittyen. Olen pohtinut jo kauan näitä Raamatun kohtia:

1. Piet. 3:3 "Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita." (Vanhassa käännöksessä vielä tiukemmin: "Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista... ")

1. Tim. 2:9 "Samoin tahdon, että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys - eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet."

1. Kor. 11:6, 14-15 "Ellei nainen peitä päätään, hän voi yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä." ... "Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi."

Miten nämä kohdat oikein pitäisi tulkita ja soveltaa käytäntöön? Onko siis kaikki kaunistautuminen syntiä ja väärin? Jos on, niin miksi? Jos ei, niin missä menee "sallitun" ja "kielletyn" kaunistautumisen raja? Missä on raja esimerkiksi kauneuden ja siisteyden välillä? Onko meikkaaminen väärin? Tai hiusten lyhyeksi leikkaaminen, hiusten värjääminen? Onko väärin kantaa ristiriipusta tai vihkisormusta (=mainittuja kultakoruja)? Miten määritellään hienot ja kalliit vaatteet?

Ovatko nämä ohjeet jotenkin asiayhteydestä riippuvaisia, kulttuuri- tai aikasidonnaisia vai mitä näistä pitäisi ajatella? Olen yrittänyt löytää opetusta aiheesta, mutta tulkintoja on yhtä paljon kuin tulkitsijoitakin. Yksi ottaa kirjaimellisesti ja toivottaa korujen käyttäjät kadotukseen, toisen mukaan kyseessä on omantunnon valinta, kolmas ei välitä koko asiasta, neljännen mielestä ohjeet on sidottu Raamatun kirjoittamisen ajankohtaan jne.

Harva näitä ohjeita ainakaan kotiseurakunnassani kovin kirjaimellisesti noudattaa. Itse haluaisin meikata ja laittaa hiuksia yms. mutta en uskalla, kun pelkään rikkovani sillä tieten tahtoen Jumalaa vastaan. Tiedän, etten voi ansaita pelastusta mitään ohjeita ja käskyjä noudattamalla, mutta tämä asia on saanut päässäni jo liiankin suuret mittasuhteet, enkä luota omaan arvostelukykyyni.