Profeetta Jesaja aloitti toimintansa Juudassa kuningas Ussian kuolinvuonna 740 eKr. Luvussa 6 Jesaja kertoo, miten hän kohtasi näyssä Pyhän Jumalan ja sai kutsun profeetan tehtävään. Todennäköisesti tuon kokemuksen seurauksena Jesaja käyttää Jumalasta puhuessaan sanontaa ”Israelin Pyhä” yli 20 kertaa, kun sitä muualla Vanhassa testamentissa käytetään yhteensä vain 6 kertaa.

Juudan valtakunnassa elettiin suhteellista vaurauden aikaa, mutta koettiin myös ympärillä olevien viholliskansojen uhkaa. Suurvalta Assyria oli valloittanut pohjoisen valtakunnan kymmenen heimoa eli Israelin alueen vuonna 722 eKr. ja vienyt kansan sieltä pakkosiirtolaisuuteen. Eteläinen valtakunta Juuda säilytti itsenäisyytensä koko Jesajan elinajan. Myöhemmin vuonna 586 eKr. se joutui Babylonian maailmanvallan alaisuuteen ja pakkosiirtolaisuuteen. Jesaja toimi nimenomaan Juudassa ja erityisesti sen pääkaupungissa Jerusalemissa. Jesajan toiminta jatkui kuningas Ussian jälkeen, Jotamin, Ahasin ja Hiskian aikana. Jesaja vaikuttaa olleen varsin arvostettu henkilö Juudassa, sillä hän toimi ainakin Ahasin ja Hiskian profeetallisena neuvonantajna.

Todennäköisesti Jesajan toimi vielä Manassen aikaankin, vuoteen 681 eKr. asti. Manassen aikana Israelin Jumalaan uskovia alettiin vainota, ja juutalainen perimätieto kertookin Jesajan kokeneen marttyyrikuoleman Manassen kaudella. Sen mukaan vanha profeetta oli piiloutunut vainoojia onton puun sisään, ja kun hänen piilopaikkansa keksittiin, puu sahattiin poikki. Heprealaiskirjeen sanat ”heitä sahattiin kahtia” (Hepr. 11:37) saattavat viitata juuri Jesajan kuolemaa koskevaan perimätietoon.

Vaikka Jesaja toimi Assyrian valtakunnan suurvaltakaudella, kirjassa on mainintoja, jotka tuntuvat edellyttävän Assyrian kukistumisen jälkeistä aikaa. Kirjan loppuosassa esimerkiksi mainitaan Persian kuningas Kyyros nimeltä. Siksi monet raamatunselittäjät päättelevät, että Jesajan profeetallisen koulukunnan edustajat liittivät kirjaan myös myöhemmin saamiaan profetioita. Tästä oletuksesta käsin kirja jaetaan kolmeen pääosaan, jolloin luvut 40–55 ja 56–66 olisi kirjoitettu vasta Jesajan kuoleman jälkeen.

Toisaalta koko maailman luoneelle Jumalalle ei ole vaikeaa kertoa jonkun tulevan kuninkaan nimi etukäteen. Kyyroksesta puhutaankin ennustuksen muodossa, ei kirjoitushetkellä vallassa olevana kuninkaana. Ja ennustihan Jesaja hyvin tarkasti paljon kaukaisemmistakin asioista, kuten Messiaan kuolemasta ihmisten syntien sovittamisen tähden. Jesajan kirja itse ei anna viitteitä siihen, ettei se olisi kokonaan profeetta Jesajan kirjoittama. Kirjassa on myös kielellisiä, tyylillisiä ja opillisia piirteitä, jotka esiintyvät kirjan kaikissa osissa. Jesajan kirja on koko maailmankirjallisuuden kaunopuheisimpia kirjoja.

Jesaja muistutti siitä liitosta, jonka Jumala oli tehnyt kansansa kanssa, ja varoitti, mitä Jumalasta luopumisesta seuraisi. Hän julisti myös, että ei vain Jumalan oma kansa, vaan muutkin kansat joutuisivat vastuuseen Pyhän Jumalan edessä. Parhaiten Jesajan kirja varmasti tunnetaan tulevaa Messiasta koskevista ennustuksista. Siinä ennustetaan Messiaasta, joka laittaa kaiken kohdalleen ja jonka työ koskettaa koko maailmaa. Tämä kaikkivaltias Messias on samalla myös Herran kärsivä Palvelija, joka voi korjata kaiken, parantaa kaiken.

Avainjae

Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
– Jes. 53:5