"Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä.
Kiitos, Herra!" (Ps. 46:2-4)

Joh. 18:25-27

25. Simon Pietari seisoi lämmittelemässä. Miehet sanoivat hänelle: »Et kai sinäkin ole hänen opetuslapsiaan?» »En ole», Pietari kielsi. 26. Mutta muuan ylipapin palvelija, sen miehen sukulainen, jolta Pietari oli lyönyt korvan irti, sanoi hänelle: »Kyllä minä näin sinut siellä puutarhassa hänen seurassaan.» 27. Pietari kielsi taas, ja samassa lauloi kukko.

Pietari pelkää henkensä edestä. Hänen kallionsa ja mestarinsa on viety väkisin hänen luotaan. Hän on nähnyt vastustajien mahdin ja tietää, että voi itsekin joutua heidän uhrikseen.

Sulje silmäsi ja kuvittele, millaista Pietarilla on ollut palatsin pihalla. Koeta eläytyä niihin tunteisiin, joita hän on saattanut käydä läpi. Pohdi, miten itse toimisit vastaavassa tilanteessa.

Rukous

Niin kun peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Kun masennus valtaa mieleni, minä ajattelen sinua. (Psalmista 42)