Kirje kolossalaisille

kartta2_kolossa_260

Noin vuonna 60 ollessaan Roomassa vankeudessa Paavali kirjoitti kirjeen nykyisen Turkin alueella sijainneen Kolossan seurakunnalle. Samoihin aikoihin hän kirjoitti kirjeen myös Filemonille ja Turkin länsirannikolla sijainneelle Efesoksen seurakunnalle. Jälkimmäinen kirje muistuttaa paljon Kolossalaiskirjettä.

Kolossan kaupunki oli melko suuri ja liikenteellisesti solmukohdassa, mutta oli kuitenkin jäänyt vähitellen vain 15 km:n etäisyydellä sijainneen Laodikean ja melkein yhtä lähellä olleen Hierapoliksen varjoon. Paavali ei ilmeisesti itse ollut koskaan käynyt Kolossassa. Ehkä Paavalin pitkäaikaisella oleskelulla ja työllä 160 kilometrin päässä maakunnan pääkaupungissa Efesoksessa oli kuitenkin ollut vaikutuksensa myös Kolossan seurakunnan syntyyn (Ap. t. 19:9–10). Ehkä kirjeessä mainittu kolossalainen Epafras oli tullut Paavalin välityksellä uskoon, osallistunut Efesoksessa Paavalin pitämään raamattukouluun ja perustanut sitten kristillisen seurakunnan kotikaupunkiinsa Kolossaan.

Kolossan seudulla vaikuttanut harhaoppi ei ollut ilmeisesti saanut yhtä vankkaa sijaa siellä kuin esim. nykyisen Turkin keskiosassa sijainneessa Galatian maakunnassa. Mutta joka tapauksessa Paavali näki tärkeäksi painottaa myös Kolossan kristityille kristinuskon ydinasioita ja nimenomaan itse Kristusta pelastuksen ainoana perustana. Tuohon aikaan esiin noussut synkretistinen harhasuunta poimi aineksia eri uskonnoista, mm. juutalaisuudesta, kreikkalaisesta filosofiasta ja pakanuudesta. Painotettiin järkeisopillisesti ihmisen oman tiedon ja viisauden merkitystä ja ajatusta sekä Jeesuksen täydestä ihmisyydestä että jumaluudesta vierastettiin. Ja mikä mielenkiintoista, jo silloin oli tietyllä tavalla esillä nykyään taas muodissa oleva enkelioppi. Eli enkelit asetetaan sellaiseen asemaan, johon Jumala ei ole niitä tarkoittanut.

Avainjae

Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään.
– Kol. 2:9