Ensimmäinen kirje Timoteukselle

Paavalin kirjeet Timoteukselle ja Titukselle liittyvät läheisesti yhteen. Ne ovat Paavalin viimeisimmät kirjeet ja niitä on kutsuttu yhteisellä nimellä paimenkirjeiksi. Seurakuntien järjestäytyminen alkoi olla tuossa vaiheessa, 60-luvulla, jo pitkällä ja näiden kirjeiden keskeisenä tarkoituksena on antaa ohjeita seurakuntien kaitsijoille. Taustalla on harhaoppien yllättävän nopea leviäminen ja harhaopettajien soluttautuminen seurakuntien elämään. Siksi vastuunkantajat tarvitsivat ohjausta, tukea ja rohkaisua.

Timoteus oli kotoisin Galatian maakunnasta, nykyisen Turkin keskiosista. Hänen äitinsä oli kristitty juutalainen ja isä kreikkalainen. Paavali kutsui nuoren Timoteuksen ns. toisella lähetysmatkallaan työtoverikseen. Ja tämä osoittautuikin uskolliseksi ja luotettavaksi työtoveriksi loppuun asti. Timoteus on ollut mukana lähettämässä useita Paavalin kirjeitä ja muutenkin hänen nimensä on esillä Apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä enemmän kuin kenenkään muun apostolin työtoverin.

Henkilökohtaisestikin Timoteus tarvitsi rohkaisua. Hengelliseen työhön liittyvien ongelmien lisäksi mm. oma terveys reistaili. Paavali oli tässä vaiheessa jättänyt Timoteuksen pitämään huolen Efesoksen seurakunnasta siirryttyään itse Makedonian puolelle. Koska kirjeen kirjoittamistilanne ei näytä sopivan Apostolien tekojen antamiin raameihin, niin on oletettu, että Paavali olisi vapautunut lyhyeksi ajaksi siitä vankeudesta, josta Apostolien tekojen lopussa kerrotaan. Tämän vapauden aikana hän olisi kirjoittanut Ensimmäisen kirjeen Timoteukselle ja sitten hänet olisi vangittu keisari Neron toimesta Rooman palon jälkeen uudelleen. Viimeisen vankeutensa aikana, vähän ennen marttyyrikuolemaansa hänen oletetaan kirjoittaneen Toisen kirjeen Timoteukselle.

Avainjae:

Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä.
– 1. Tim. 1:15