Ensimmäinen Mooseksen kirja

Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta alkaa se ihmiskunnan tarina, jonka huipentuma kuvataan Ilmestyskirjassa. Vaikka Raamatun syntyhistoria on monimutkainen ja pitkä, Raamattu on selkeä kokonaisuus. Sen ensimmäisissä luvuissa kerrotaan, miten ihminen joutui kuoleman alaisuuteen ja karkotetuksi paratiisista. Sen viimeisillä lehdillä kerrotaan, miten ihminen pääsee takaisin paratiisiin, elämään ikuisesti Jumalan yhteydessä. Alkuluvuissa kuvattuihin tapahtumiin viitataan toistuvasti sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Ilman näiden kertomusten tuntemusta on vaikea ymmärtää Raamattua oikein. On kuin jättäisi romaanista alkuluvut väliin ja yrittäisi viimeisten lukujen avulla päästä selville, mitä alussa on tapahtunut.

Ensimmäinen Mooseksen kirja on osa viittä Mooseksen kirjaa. Mooseksen kirjat ovat yksi yhtenäinen kokonaisuus, ja niistä puhutaankin yleensä yhtenä kirjana. Kirjasta käytetään nimiä Mooseksen kirja ja Laki (toora: opetukset, laki). Kansainvälisesti kirjaa kutsutaan nimellä Pentateukki eli ”viisiosainen”. Kyseessä on siis yksi kirja, jossa on viisi osaa. Hepreankielisessä Raamatussa Pentateukin yksittäisten kirjojen nimet on otettu suoraan kunkin kirjan ensimmäisestä sanasta. Ensimmäinen Mooseksen kirja on nimeltään Alussa (Bereshit). Yleisimmin tästä käytetään latinankielistä nimeä Genesis (synty, alku).

Mooseksen kirjoja on perinteisesti pidetty Mooseksen kirjoittamina. Nykyään kuitenkin usein ajatellaan teoksen syntyneen laajan toimitustyön tuloksena, jolloin sen syntyminen ajoitetaan vuosien 850–450 eKr. välille. Voimme silti todeta, että Mooses on kirjoittanut ainakin osan kirjaa itse, sillä muutamissa kohdissa teosta nimenomaan mainitaan Mooseksen kirjoittaneen kerrotut asiat. Mooses sai Egyptissä parhaan mahdollisen koulutuksen ja oli kirjoitustaitoinen. Toisaalta kirjassa kerrotaan myös Mooseksen kuolemasta ja sieltä löytyy joitakin mainintoja Mooseksen ajan jälkeisistä tapahtumista ja paikannimiä, jotka eivät olleet käytössä vielä Mooseksen aikana. Näyttää siis, että osa kirjasta on kirjoitettu ja muotoiltu lopulliseen asuunsa vasta Mooseksen ajan jälkeen. Todennäköisesti Mooseksen kirjojen kirjoittajalla tai kirjoittajilla on kuitenkin ollut käytössään myös kirjallisia lähteitä tai suullista perimätietoa tapahtuma-ajoilta. Se, että Raamatussa puhutaan Mooseksen laista ja Mooseksen kirjoista, ei välttämättä edellytä Moosesta kirjoittajana, vaan voi viitata vain Mooseksen olevan keskeinen henkilö tässä teoksessa. Joka tapauksessa Jumala on johdattanut Mooseksen kirjojen, kuten muidenkin Raamatun kirjojen, kirjoittajia.

Ensimmäinen Mooseksen kirja alkaa kuvauksella maailman synnystä ja ihmiskunnan historian alkuvaiheista. Kun ensin on muutamassa luvussa kerrottu pitkästä ajanjaksosta, joka käsittää muun muassa luomisen, syntiinlankeemuksen ja kansojen synnyn, alkaa sen jälkeen kuvaus Abrahamin suvun historiasta. Jumala valitsi yhden henkilön ja hänestä syntyvän kansan valmistaakseen pelastuksen kaikille ihmisille. Suurin osa kirjan ensimmäisestä osasta käsittelee kantaisien Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin elämänvaiheita. Kirja voidaankin luontevasti jakaa kahteen osaa: peruskertomuksiin (luvut 1–11) ja Abrahamin suvun historiaan (luvut 12–50).

Ensimmäinen Mooseksen kirja voidaan jakaa mielekkäällä tavalla osiin myös synty- ja sukuhistorioiden avulla. Kirjoittaja kuvaa aina ensin lyhyesti ne sukuhaarat, joilla ei ole jatkossa keskeistä osaa, ja sen jälkeen yksityiskohtaisesti pelastushistorian kannalta merkittävän suvun.

1. Moos. 1:1–2:6 Taivaan ja maan alku
1. Moos. 2:7–6:8 Aadamin suku
1. Moos. 6:9–9:29 Nooan suku
1. Moos. 10:1–11:9 Nooan poikien suku
1. Moos. 11:10–26 Seemin poikien suku
1. Moos. 11:27–25:1 Terahin suku
1. Moos. 25:12–18 Ismaelin suku
1. Moos. 25:19–35:29 Iisakin suku
1. Moos. 36:1–37:1 Esaun suku
1. Moos. 37:2–50:26 Jaakobin suku

Avainjae:

Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
– 1. Moos. 1:1