Latauspaikka 6

Viikon eväs 27.3.2017

Herra Jeesus, kiitos, että saan tulla eteesi ja vain olla. Kiitos, että saan levätä luonasi. Kiitos, että saan jättää kaikki mieltäni painavan asiat sinun hoitoosi. Herra Jeesus, täytä minut levollasi ja rauhallasi.

Joh. 3:22-29

”Tämän jälkeen Jeesus lähti opetuslapsineen Juudeaan. Hän viipyi siellä heidän kanssaan jonkin aikaa ja kastoi ihmisiä. Myös Johannes kastoi edelleen; hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi. Johannes ei näet vielä ollut joutunut vankilaan.

Kerran Johanneksen opetuslapset kiistelivät erään juutalaisen kanssa puhdistautumisesta. Opetuslapset menivät Johanneksen luo ja sanoivat: ”Rabbi, nyt on ruvennut kastamaan myös se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolen ja josta annoit hyvän todistuksen. Kaikki menevät hänen luokseen.”

Johannes vastasi: ”Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: ’En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.’ Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen.”

 

Lukemattomat asiat kuluttavat ihmistä tänä päivänä. Vaatimukset huolehtia töistä, lapsista, perheestä ja muista ihmissuhteista. Ympäriltä ja itsestämme tulevat vaatimukset. Stressin keskellä on hyvä pysähtyä tämän tekstin vapauttavan vaatimuksen äärelle: meidän pitää hyväksyä, että emme pysty kaikkeen. Meidän ei tarvitse pystyä kaikkeen. Jumala antoi Johannekselle erityisen tehtävän, ja samoin Hänellä on tietty tehtävä meille jokaiselle. Johanneksen tehtävä oli valmistaa juutalaisia Jeesuksen tuloon. Sen jälkeen hän saattoi jättää loput Jeesuksen vastuulle. Johannes tunsi oman paikkansa ja tehtävänsä, ja iloitsi kun sai sen täytettyä.

Pohdi, minkä tietyn tehtävän Jumala on uskonut sinulle, ja koeta keskittyä siihen.

Rukous

Taivaallinen Isä. Kiitos, että voit käyttää minuakin siitä huolimatta, että huomaan usein oman riittämättömyyteni. Kiitos, etten pysty itse ansaitsemaan rakkauttasi. Kiitos, että rakastat minua myös silloin, kun epäonnistun. Herra, auta minua muistamaan, että sinä olet vahva, kun itse olen heikko.