Jeesuksen kieltäminen (Luuk. 12:9)

Kysymys: Jeesus sanoo, että joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä (Luuk. 12:9). Mitä tämä kieltäminen tarkoittaa? Onko se kadotukseen joutumista, jos vaikka pelon tai rankan vainon takia kieltää uskovansa Jeesukseen ja kaikkeen siihen mitä Hän on tehnyt?
Jeesus tiesi, että Pietari kieltää hänet (Luuk. 22:34). Pietari sitten kielsi kolme kertaa (Luuk. 22:17, 25, 27). Kuitenkin Pietari oli Jeesuksen seurassa senkin jälkeen ja Johanneksen evankeliumin loppuosassa on keskustelu Jeesuksen ja Pietarin välillä, mikä antaa ymmärtää, että Pietari on saanut anteeksi kieltämisen. Pietari katui, koska hän itki katkerasti. Ymmärränkö oikein nämä tilanteet?
Tämä kieltämisasia on tullut nyt eteeni eri tilaisuuksissa, ja siitä ollaan ainakin kahta mieltä. Ja nyt olen itse ns. ulalla,

Vastaus

Kysymys on aiheellinen useammassakin mielessä. Ensinnäkin Luukkaan jae muistuttaa siitä tärkeästä totuudesta, että suhtautumisellamme Jeesukseen on ikuisuuteen asti ulottuva merkitys. Jeesuksen kieltäminen voi tapahtua samalla tavalla kuin Pietarilla aikoinaan, mutta se voi tarkoittaa nykyään yhä useammin sitä, että hänen arvovaltansa asetetaan kyseenalaiseksi, ja hänen yläpuolelleen nostetaan meidän syntisten ihmisten päätelmiä. Viimeisellä tuomiolla todellakin ratkaisee se, mikä on suhteemme Jeesukseen, ihmiseksi tulleeseen Jumalaan.

Toinen näköala kysymykseen paljastuu itse asiassa vasta seuraavasta jakeesta eli Luuk. 12:10: ”Ja jokaiselle, joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka herjaa Pyhää Henkeä, ei anteeksi anneta.”

Tässä Jeesus siis selvästi ilmaisee, miksi Pietarikin sai kieltämisensä anteeksi. Opetuslapsi oli kyllä kieltänyt tuntevansa Jeesusta, mutta se ei merkinnyt ikuista eroa Jeesukseen, sillä anteeksianto koskee myös Jeesuksen kieltämistä, jos ihminen ei jää kieltämiseensä. Laajemmin ymmärrettynä kieltäminen tarkoittaa sitä, ettei tahdo kuulua Jeesuksen seuraajiin, ja selvää tietenkin on, ettei Jeesus pakota ketään seuraansa.

Sen sijaan jakeessa Luuk. 12:10 Jeesus puhuu myös synnistä, josta ei ole anteeksiantoa, ja hän tarkoittaa Pyhän Hengen pilkkaamista. Siitä, mitä Jeesus herjaamisella tarkoittaa, saa hyvän kuvan sekä Matteuksen että Markuksen evankeliumista, jotka kumpikin kertovat samasta tilanteesta. Kysymys on riivaajan karkottamisesta, mistä syystä Jeesusta syytetään liittoutumisesta Beelsebulin eli Paholaisen kanssa (ks. Matt. 12:22–32; Mark. 3:20–30). Vastauksessaan Jeesus toteaa jakeissa Matt. 12:28, 31–32: ”Mutta jos minä karkotan pahoja henkiä Jumalan Hengen voimalla, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne. – – Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta. Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa.”

Jos ja kun ihminen pitää Pyhän Hengen toimintaa Paholaisen toimintana eli siis valheellisena, hän on lähestymässä sellaista syntiä, jota ei voi saada anteeksi. Tämä on tietenkin helppo ymmärtää, sillä Pyhän Hengen tärkein tehtävä on kirkastaa meille syntisille ihmisille Jeesusta ja hänessä valmistettua anteeksiantoa. Mutta jos ihminen pitää tätä Pyhän Hengen todistusta valheena, hänellä ei tietenkään voi olla silloin myös yhteyttä Jeesukseen ja hänessä valmistettuun pelastukseen.

Tästä kaikesta voi nyt tehdä sen johtopäätöksen, että Pietaria ja meitä kaikkia muitakin Jeesukseen kieltämiseen langenneita ihmisiä Pyhä Henki kehottaa menemään Jeesuksen, anteeksiantajan, luo. Ja joka ottaa todesta tämän Pyhän Hengen välittämän lohdutuksen, saa myös kieltämisensä anteeksi.

Kirjoittaja