Kysymys: Jakeissa Joh. 1: 19–27 fariseukset kysyvät Johannekselta tämän kastamisesta. Fariseukset kysyvät: "Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta?" Tekstistä tulee vaikutelma, että fariseuksia ei niinkään ihmetyttänyt kaste vaan se, että miksi Johannes kastoi. Eihän hän ollut Messias, Elia tai tietty profeetta. Onko siis niin, että juutalaisessa kulttuurissa kaste oli jo tuttu käsite? Onko siitä mainintoja VT:n puolella?
Aluksi mietin, että onko kohta epäselvä vain suomeksi, mutta englanninkielisessäkin Raamatussa kohta menee samalla tavalla.
Vastaus
Vanhassa testamentissa ei varsinaisesti ole mainintaa kasteesta, vaan sieltä löytyvät lain säädökset puhdistautumisesta, 4. Moos. 19:20, 4. Moos. 31:19–20. Johanneksen kasteen taustalla oli myöhäisjuutalaisuuden proselyytti- eli käännynnäiskaste. Myöhäisjuutalaisuudessa oli pieniä yhdyskuntia, jotka erottautuivat virallisesta juutalaisuudesta ja pysyttelivät erämaassa ja vuoristoseudulla. Näihin kuuluivat essealaiset, ja Kuolleen meren erämaasiirtolaiset ottivat kastamalla jäseniä. Heillä oli lukuisia puhdistusmääräyksiä pyhitystä varten. Eräät tutkimukset olettavat, että Johannes Kastaja kuului johonkin tällaiseen ryhmään, koska myös hänellä oli opetuslapsia.
Johanneksen kaste on nähtävä hänen profeetan tehtävänsä taustaa vasten. Se perustui taivaasta Jumalalta saatuun valtuuteen (Matt. 21:25). Johanneksen kaste erotti joukon, joka odotti Messiasta, valmiina vastaanottamaan Hänet ja Jumalan valtakunnan, joka Jeesuksen maailmaan tulossa murtautui syntiin langenneeseen maailmaan.
Jeesuksen asettamaa kristillistä kastetta voidaan pitää jatkumona juutalaisten proselyyttikasteelle ja Johannes Kastajan kastetoiminnalle.
Kirjoittaja
