Kuka ihmeen Melkisedek?
Kysymys: Minua on alkanut valtavasti kiinnostaa Jeesuksen esiintyminen Vanhassa testamentissa. Haluaisin erikoisesti tietää jotakin Saalemin Kuningas Melkisedekistä ja ns. Melkisedekin järjestyksestä. Mikä pointti tässä kohtaa Raamatussa on?
Itse löysin Danielin kirjan kolmannesta luvusta niin selkeän kuvan Jeesuksesta, että olin aivan ihmeissäni.
Vastaus
Vanhassa testamentissa tulee vastaan sana pappi ensi kertaa sen puhuessa merkillisestä Melkisedekistä. 1. Mooseksen kirjan luvussa 14 on lyhyt kuvaus Abrahamin ja Melkisedekin kohtaamisesta (1. Moos. 14:17–20). Melkisedek on samalla kertaa pappi ja kuningas. Hän toi Abrahamille leipää ja viiniä sekä siunasi tämän. Noin tuhat vuotta myöhemmin sama hahmo sukeltaa esiin: Daavid ennustaa tulevasta Vapahtajasta ilmoittaen että hänen pappeutensa on Melkisedekin pappeutta (Ps. 110:4).
Eräissä juutalaisissa teksteissä ennen Jeesuksen syntymää kerrotaan, että tällaista Melkisedekin kaltaista erityistä pappia odotettiin tulevaksi. Noin 150 eKr. kirjoitetussa Leevin testamentissa sanotaan: ”Pappeus loppuu. Jumala asettaa uuden papin, jolle kaikki Jumalan sanat paljastetaan. Tämä panee toimeen oikeudenmukaiset tuomiot maan päällä kauaksi aikaa. Silloin maa on oleva täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan.”
Qumranin luolista löydetyssä tekstikatkelmassa sanotaan puolestaan mm.: ”Melkisedek tulee panemaan toimeen Jumalan tuomiot. Hän pelastaa valitut Belialin (Saatanan) ja hänen henkiensä vallasta. Melkisedek julistaa heille vapauden, vapauttaa heidät kaikesta vääryydestä.”
Jäisimme joka tapauksessa vaikeasti tulkittavan arvoituksen äärelle, ellei Uusi testamentti ja nimenomaan Heprealaiskirje antaisi avaimia Melkisedekin ymmärtämiselle. Siksi tuota Raamatun ensimmäistä pappeusepisodia on luettava ja tutkittava rinnan Heprealaiskirjeen kanssa.
Kristus – pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan
Melkisedek esiintyy nimenä Heprealaiskirjeen luvuissa 5–7 kymmenen kertaa. Kirjoittajan mukaan Melkisedek oli ”Saalemin kuningas ja Korkeimman Jumalan pappi” (Hepr. 7:1). Saalemin arvellaan sijainneen samalla paikalla, mihin rakennettiin sittemmin se jebusilaisten vuorivarustus, jonka Daavid valloitti ja josta tuli juutalaisten pääkaupunki Jerusalem. Myös Morian vuori, jolla Abraham aikoi Herran käskyn mukaan uhrata ainoan poikansa, sijaitsee samalla alueella.
Ollaan pelastushistorian maantieteellisessä ydinkohdassa.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja avaa lukijoille Melkisedekin nimen juuria: Tämä on ”vanhurskauden kuningas” ja sen lisäksi vielä Saalemin kuningas eli ”rauhan kuningas”. Kuningasajatusta kirjoittaja ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsittele enempää. Se on kuitenkin tunnetusti yksi juonne kristillisen dogmatiikan opetuksessa Kristuksen kolminaisesta virasta: Kuningas, Ylimmäinen pappi ja profeetta.
Kirjoittaja kuvaa Melkisedekiä ”Jumalan Pojan kaltaiseksi” (Hepr. 7:3); vanhan kirkkoraamatun mukaan hän sanoo tätä ”Jumalan Poikaan verrattavaksi”. Kreikan alkutekstissä tässä käytetään ilmausta aphomoioo, joka tarkoittaa samankaltaista, verrattavissa olevaa, tehty kuin samankaltaiseksi. Tämä kaltaisuus-näkökulma löytyy myös Danielin kirjasta, mm. Dan. 10:16.
Hahmon erikoisuutta lisää se, että Melkisedekillä ”ei ole isää, ei äitiä eikä sukuluetteloa, hänen elinpäivillään ei ole alkua eikä loppua”. Hän myös pysyy pappina ainaisesti. Genesis on täynnä tarkkoja sukuluetteloita, mutta Melkisedekin suvusta ei puhuta mitään. Hän on mies, jolla on myötäsyntyinen pappeus, jonka syntyä ja seuraajaa emme tunne. Yhtä selittämättömästi kuin Melkisedek ilmestyy, hän myös katoaa. Kristus on samanlainen: Isästä ikuisuudessa syntynyt.
”Syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, Jumala Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä.” (Nikean uskontunnustus)
Kymmenykset antaessaan Abraham tunnusti Melkisedekin pappeuden ja Saalemiin liittyvän erityisyyden, pyhyyden. Melkisedekin tuomat leipä ja viini eivät olleet uhri vaan lahja, jonka annettuaan hän siunasi Abrahamin. Kirkkoisät Clemens Aleksandrialainen Cyprianus näkivät tässä viittauksen ehtoolliseen. Melkisedek mainitaankin roomalaiskatolisen kirkon ehtoollismessussa.
Melkisedek on näin kaiken kaikkiaan yksi erikoisimmista Messiaan esikuvista. Hän liittyy Heprealaiskirjeen alkupuolen sarjaan Vanhan testamentin esikuvallisia hahmoja ja typoksia: enkelit, Mooses ja Aaron.
Kristus itse Melkisedekin hahmossa?
Mutta oliko salaperäinen Melkisedek itse asiassa vielä enemmän, itse Kristus pre-eksistenttisessä ilmestymishahmossa? Näinkin on perustellusti tulkittu, sillä Vanhassa testamentissa on useita tilanteita ja tapahtumia, joissa Jumala, Herra, ilmestyy ihmishahmossa. Jeesus ei ollut vielä tullut lihaksi, syntynyt ihmiseksi, mutta hän on ollut ikuisesti olemassa. ”Jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin”; vanha käännös oivaltavammin: ”Minä olen!” (Joh. 8:58).
Kristuksen pre-eksistenssistä puhuu esimerkiksi 1. Kor. 10:4, jossa kerrotaan vedestä, jota Israel sai autiomaavaelluksen aikana kalliosta. Tämä kallio oli Paavalin mukaan itse Kristus. Jaakobin paini enkelin kanssa on niin ikään ymmärretty kristologisesti, samoin tilanne, jossa Joosua kohtasi Herran sotajoukon päällikön (Joosua 5:13–15). Hahmo ei kieltänyt Joosuaa lankeamasta maahan hahmon edessä, kuten enkelit näissä tilanteissa toimivat.
Samaan tapaan voitaisiin ymmärtää myös Melkisedek suoranaiseksi Kristus-hahmoksi. Mutta yhtä lailla häntä voidaan pitää typoksena; molemmissa ymmärtämistavoissa Uuden testamentin Kristus on enemmän kuin esikuvansa. Olennaista on, että Melkisedek liittyy Heprealaiskirjeessä sen läpikäyvään ja syvälliseen opetukseen Kristuksesta Ylimmäisenä pappina.
Kirjoittaja
