Jeesuksen lihan syöminen ja veren juominen (Joh. 6:53–56)

Kysymys: ”Niin Jeesus sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.” (Joh. 6:53–56.)
Mitä tämä raamatunpaikka tarkoittaa?

Vastaus

Johanneksen evankeliumin 6. luku avaa monipuolisesti leipäteemaa. Jeesus ruokkii viidellä leivällä ja kahdella kalalla valtavan ihmismäärän. Tästä ihmeestä Jeesus johdattelee ajatukset elämän leipään, itseensä. Konkreettisimmillaan sitä ravintoa on tarjolla ehtoollisessa, johon Jeesus kyseisessä kohdassa viittaa.

Ehtoollinen on syvimmiltään salaisuus, mysteerion. Siihen on helppo loukkaantua, kuten monet Jeesuksen kuulijat tekivätkin. Ja kautta aikain on kummasteltu ”ihmissyöntiä”. Mutta kun lukee evankeliumeista ja Paavalilta ehtoollisen asettamisesta ja merkityksestä, salaisuus alkaa avautua.

On kysymys ristillä toteutuneesta pelastustyöstä. Jeesus antoi uhriksi ruumiinsa, vuodatti verensä ihmiskunnan syntien sovitukseksi.

Tämän lahjan saa uskolla omistaa, kun ottaa vastaan ehtoollisen. Jumalan Pyhä Henki toimii uskoa synnyttäen ja vahvistaen näkyvien aineiden, ehtoollisen leivän ja viinin sekä kasteen veden välityksellä.

Kirjoittaja