Aamoksen kirja

Aamoksen nimi tarkoittaa suomeksi taakkaa tai taakankantajaa. Aamos toimi profeettana 700-luvulla eKr. Israelin kuninkaan Jeroboam II:n sekä Juudan kuninkaan Ussian hallituskausien aikana. Hän syntyi eteläisessä kuningaskunnassa Juudassa, mutta suuntasi sanansa lähinnä Israelin pohjoisvaltiolle. Tosin Juudakin sai kyllä kuulla häneltä kunniansa. Samoilla seuduilla toimi samoihin aikoihin profeettana myös Joona. Muita Aamoksen aikalaisia olivat Hoosea, Jesaja ja Miika. Hoosea toimi profeettana Israelin pohjoisvaltiossa, kun taas Jesaja ja Miika vaikuttivat eteläisessä Juudassa.

Millaisessa maailmassa Aamos eli? Israelin pohjoisvaltio eli noihin aikoihin vaurautensa huippuvaiheita. Se oli saavuttanut lopulta voiton pitkään kestäneistä sodista Syyriaa vastaan ja valloittanut itselleen lisää maa-alueita. Kaupankäynti kukoisti, ja ihmisillä oli varaa ylellisyystuotteisiinkin. Samaan aikaan siveellinen ja myös uskonnollinen rappio alkoi lisääntyä. Herraa kyllä palvottiin muodon vuoksi, mutta sydän ei ollut siinä mukana. Niinpä monenlaisia syntejä suosittiin. Niihin kuului mm. köyhien ihmisten taloudellinen riisto. Kaiken vääryyden harjoittamisen keskellä ulkoisen loiston sokaisemat ihmiset kuvittelivat Jumalan siunaavan heitä. Profeetan oli tullut aika astua näyttämölle ja kertoa ihmisille, missä todellisuudessa oltiin menossa.

Aamos oli kotoisin pienestä Tekoan kaupungista, noin 20 km Jerusalemista etelään. Tekoa sijaitsi mäkiharjanteella, jonka toisella puolella avautui Kuolleelle merelle asti ulottuva autiomaa. Sen toisella puolella oli laiduntamiseen sopivaa seutua. Luvussa seitsemän Aamos kertoo itsestään: ”En ole profeetta enkä profeetanoppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: ’Mene ja julista kansaani Israelia vastaan’!”

Jumala kutsui Aamoksen profeetaksi, vaikka tämä ei ollut oppilaana missään profeettakoulussa, jollaisia Israelissa oli ollut ainakin Elian ajoista alkaen eli ajalta sata vuotta ennen Aamosta. Jumala lähetti Aamoksen kaukaa autiomaasta Beteliin, yhteen pohjoisen kuningaskunnan tärkeimmistä kaupungeista. Betel oli kulttuuri- ja kulttikeskus, jossa kansa palvoi Jerobeam I:n pystyttämää kultaista vasikkaa ja käänsi selkänsä kaikkivaltiaalle Jumalalle. Aamoksen aikalainen, Hoosea, kutsuikin sitä Bet-Aveniksi eli pahuuden huoneeksi eikä Jumalan huoneeksi, mitä kaupungin nimi tarkoitti.

Aamoksella näytti olleen maailmanlaajuinen tai – niin kuin nykyään sanotaan – globaalinen käsitys elämästä ja Jumalan ohjelmasta koko maailmalle. Hän ajatteli sekä omaa aikaansa että myös tulevaisuutta. Profeetta Aamos kuvaakin Jumalaa maailman valtiaana, jolle kaikki kansakunnat ovat vastuussa. Kansakunnan vastuu riippuu taas siitä, kuinka paljon ymmärrystä sillä on. Aamoksen viesti oli ehdotonta. Hän julisti rangaistusta menestyksen päivänä. Jumalan tuomio odotti kansakuntia, jotka elivät ylellisyydessä ja moraalittomuudessa Jumalan tahdosta piittaamatta.

Aamos oli Jumalan mies, joka julisti Jumalan sanomaa. Israel ei välttyisi syntiensä rangaistukselta. Uskonnolliset harrastukset eivät auttaneet. Israel oli kyllä pinnalta katsoen uskonnollinen, mutta se oli hylännyt Jumalan sanan. Todellisuudessa se oli petollinen, varastava, väkivaltainen ja köyhiä sortava. Aamoksen julistama Jumalan sana häiritsi monen rauhaa. Niinpä häntä vaadittiin vaikenemaan. Ei ollut ihme, ettei hänen sanomaansa ihastuttu. Hänhän varoitti ihmisiä siitä, että Jumala aikoi rangaista heitä heidän syntiensä vuoksi. Kukapa sellaista tahtoisi kuulla!

Aamos ei ollut salonkikelpoinen, mutta hänen viestinsä tuli Jumalalta. Olisikohan Aamoksen kirjan tärkeitä viestejä meillekin se, ettei olennaista ole se, kenen kautta Jumala tuo viestinsä, vaan se, että ojentaudumme sen mukaan.

Avainjae:

Etsikää Herraan, niin saatte elää!
– Aam. 5:6