Mitkä ovat viimeisen tuomion perusteet?
Kysymys: Matteus 25:31–46 ja Ilmestyskirja 20:11–15 ovat kuvausta viimeisestä tuomiosta. Niissä mainitaan myös tuomion perusteet ja ne ovat tekojen mukaan. Antaako Raamattu tässä ajatuksen siitä, kuinka Jeesus tuomitsee viimeisellä tuomiolla ihmiset, jotka 1. eivät ole kuulleet Jeesuksesta 2. ovat kuuluneet muihin uskontoihin 3. tai eivät ole uskoneet Raamattuun?
Vastaus
Minun ymmärtääkseni nämä kohdat eivät kuvaa mainitsemiasi ihmisryhmiä, vaan niissä on kyse kaikista ihmisistä.
Uudessa testamentissa korostetaan voimakkaasti kahta asiaa. Siellä korostetaan, että pelastumme yksin armosta. Mutta siellä korostetaan myös, millaista elämää ja millaisia tekoja armo meissä vaikuttaa. Katso esim. Tiitus 2:11–14.
Myös Efesolaiskirjeessä Paavali kuvaa, miten armon vastaanottaminen ja armosta eläminen johtaa Jumalan valmistamiin hyviin tekoihin. Ef. 2: 8–10: ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.”
Paavali korostaa voimakkaasti, että pelastus on Jumalan lahja, armoa. Tarvitsemme uskovina päivittäin Jumalan armoa, syntien anteeksisaamista. Kukaan ei voi teoillaan pelastaa itseään.
Sitten Paavali sanoo, että meidät on luotu Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. Aiemmassa kirkkoraamatussa sanottiin alkutekstin mukaisesti, että ”olemme luodut Kristuksessa Jeesuksessa, hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme”.
Miten Jumala on luonut meidät Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten? Kun vastaanotamme Jeesuksessa olevan pelastuksen, Pyhä Henki tulee meihin asumaan! Roomalaiskirjeessä sanotaan, että ”jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa” (Room. 8:9). Meissä asuva Pyhä Henki ajattelee ja toimii Jeesuksen tavoin. Me olemme edelleen synnin ruumiissa, mutta hän meissä, Jeesuksen Henki, on pyhä, hyvä ja totuudellinen. Meitä kehotetaan, että antaisimme Hengen ohjata elämäämme, että emme toteuttaisi itsekkään luontomme haluja (Gal. 5:16). Ilman Jumalan Henkeä emme voi vaeltaa Jumalan edeltä valmistamissa hyvissä teoissa. Mitä enemmän Pyhä Henki saa meissä sijaa, sitä enemmän hän tuottaa meissä omaa hedelmäänsä (Gal. 5:16–23). Jeesus sanoi tämän myös muodossa ”Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” (Joh. 15:5.)
Siis pelastus on yksin armosta. Mutta pelastetussa ihmisessä asuu Pyhä Henki. Ja meissä asuva Pyhä Henki tekee Jumalan tekoja, hyviä tekoja.
Matteus 25:31–46: Jeesus kuvaa paluutaan. On tärkeä nähdä, että kuningas ei puhu mitään ”Isän siunaamien” pahoista teoista. Ne on pyyhitty pois. Heistä käytetään myös (jae 46) sanaa vanhurskaat: Jumala oli asettanut heidät omaan puhtauteensa ja pyhyyteensä. Vain ne teot, jotka rakkaus kuninkaaseen on saanut heissä tuottaa, ovat esillä. Näinhän kuningas selvästi sanoo: ”minun oli nälkä, minun oli jano, minä olin alaston ja te autoitte’.”
Kun Jeesus ilmestyi Saulille (Paavalille), joka vainosi kristittyjä, Jeesus sanoi: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat” (Ap. t. 9:4–5). Vainoamalla Jeesuksen omia Paavali siis vainosi Jeesusta. Matteuksen kohdassa Jeesus puhuu siitä, mitä vanhurskaat ovat tehneet hänen vähäisimmille veljilleen eli Jeesuksen seuraajille (Mark. 3:35). Nuo Isän siunaamat eivät ajatelleet, että heillä olisi sellaisia tekoja, joiden kautta he pelastuvat. He eivät edes tienneet, milloin olivat tehneet Jeesukselle rakkauden palveluksia. He olivat saaneet armosta syntinsä anteeksi, se vaikutti heissä rakkauden Jeesukseen ja Jeesuksen omiin (Joh. 15:8–12).
Jeesus oli sanonut, että maailma tulisi vihaamaan Jeesuksen omia niin kuin se vihasi Jeesusta. Opetuslapsia vainottaisiin, heitä teljettäisiin vankilaan, heillä olisi monenlaista ahdistusta tässä maailmassa. (Joh. 15:18–20; Luuk. 21:12.) Auttamalla näitä vainottuja ja ahdingossa olevia Jeesuksen seuraajia auttaja tunnustautui Jeesuksen omaksi.
Jeesus korosti pelastusta armosta: ”Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään.” Samassa yhteydessä Jeesus sanoi: ”Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan – hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen” (Joh. 5:24, 28–29).
Kirjoittaja
